Hyvästi Regina

Viimeset pari viikkoa Reginassa oli kyllä omituisia. Joka päivä lähti kavereita pois, ite vaan aina jäi. Ei sitä tajunnu lähtevänsä ennen ku oli oikeesti lentokentällä. Aivan huikeat neljä kuukautta oli, paljon uusia tuttavuuksia, uusia kokemuksia ja paljon muistoja.

Mielenkiintonen oli myös lähtö Reginasta. Kuten monet muutkin, en nukkunut ennen lentoa lainkaan. Valvottiin kavereitten kanssa ja fiilisteltiin vielä viimesen kerran. Puol viideltä aamulla lähettiin sitten saksalaisen kaverin kanssa kohti lentokenttää. Kolmen tunnin lennon aikana sai nukuttua jonkin verran, ja Torontossa kentällä olikin sitten vastassa tutut naamataulut, Esa ja Peltsi. Mukana seurueessa on myös Esan vanha vaihtarikaveri amerikkalainen David. Sää Torontossa oli ultimaattisen surkea, joten pojilla oli varattuna mulle pienimuotoinen yllätys. Olli, ei me jäädäkään Kanadaan, vaan lennetään Meksikoon! Aluks luulin, että oli pilaa, mutta aika nopeesti tajusin että olivat tosissaan. No Meksikoon ei löytyny riittävän halpoja lentoja, niinpä päätettiin lähteä ajamaan Jenkkeihin ja kohti Etelän lämpöä. Minä ja Esa maksettiin jo viisumitkin, mutta lopulta kävi niin, että Peltsille ei myönnetty viisumia joten palattiin alkuperäiseen suunnitelmaan. Lähettiin siis ajamaan kohti Quebecia. Edessä siis noin 10h ajomatka. Matka meni yllättävän kivuttomasti, ite lähinnä nukuin silloin kun Esa ajoi, ja yritin pysyä hereillä sillon kun ite ajoin. Koko matkan ajan sato enemmän tai vähemmän. Quebeciin saavuttiin kuitenkin turvallisesti puolenyön jälkeen, sateen yhä jatkuessa.

Seuraava päivä kierreltiin Quebecin vanhaa kaupunkia. Ihan siisti paikka, sade tosin vähän latisti tunnelmaa. Keskustan ulkopuolella käytiin tarkastamassa läheinen vesiputous. Siisti paikka ois ollu myös vähän kaupungin ulkopuolella, kanjoni minkä yli ois menny erilaisia siltarakennelmia. Turisti-info kuitenkin ilmoitti meille, että kanjoni oli kiinni. Ahaa. Ei siis menty. Illalla yritettiin keksiä missä vietettäis seuraava yö ennen Montrealia. Ei keksitty.

Torstaiaamulla sitte lähettiin ajamaan kohti… niin no kuitenkin poispäin Quebecistä. Aamulla sattui pieni kömmähdys, ja auton takapuskuri lähti irti. Pienen jäätymisen jälkeen onneks David osoittautu varsinaiseks mekaanikoks ja sai muoviosa kiinni ja näyttämään lähes alkuperäiseltä. Tällä hetkellä siis usko siihen, että peräpää pysyy mukana koko matkan ajan on melko suuri. Todennäköisesti myöskään autovuokraamon ukko ei huomaa mitään vikaa autossa.

Matkalla sitten arvottiin kartasta paikka nimeltään Trois-Rivieres, ja täällä oltiin yks yö. Yllättävän makee paikka, ja nyt perjantaiaamuna jopa paistaa aurinko! Eilisiltana pestiin pyykit ja kierreltiin kaupunkia, tuli vähän mieleen taannoisen Jenkkimatkan pysähdys Montereyssä. Ihan vastaaviin saavutuksiin ei kuitenkaan ylletty…

Nyt siis nokka suurin odotuksin kohti Montrealia. Melkeen kaikki kanukit on kehunu Montrealia Kanadan siisteimmäks kaupungiks, joten nyt siis nähään millanen kyläpahanen oikeesti on kyseessä.

Hyvästelemisiä

Nyt on todella oudot meiningit. Lauantaina lähti ensimmäinen kaveri, nyt lähtijöitä on keskimäärin pari päivässä. Ja mä oon siis täällä vielä viikon päivät. Aika monet hyvästit on jo jätetty ja aika monet vielä edessä. Hassua kun suurimman osan kanssa tietää ettei enää ikinä tuu näkemään, vaikka on täällä paljon koettu yhessä. No onneks on myös muutamia ihmisiä, joita melko suurella todennäkösyydellä vielä jossain vaiheessa tulee tapaamaan. Mut hei, mäkin haluun jo lähtee! Mulla ei oo enää mitään muuta jäljellä kuin yks tentti maanantaina. Tylsää jäädä sen takia, mut minkäs teet. Onneks on kuitenki muitaki vielä täällä.

Mulla oli siis viime viikolla eka tentti, joka itse asiassa meni varsin mainiosti, sain jopa hyvän arvosanan siitä. Tänään aamulla oli toka tentti. Koealue oli yks paksu kirja. Niin paksu, että mä päätin luottaa suureen viisauteeni ja olla lukematta mitään. Ja yöllä sitten oli kurkku niin kipeä, etten saanu nukuttua juuri ollenkaan, joten valmistautuminen oli todella laadukasta. Itse tentissä meinasin nukahtaa paperin ääreen, mutta ihan hyvin meni kuitenkin ja läpi menee varmasti.

Peltsi lentää tänää Torontoon ja Esa huomenna, ja ite seuraan sitte perässä tiistaina. Sitä odottaa jo innolla, pari viikkoa vielä lomailua Kanadassa! Hmm, viimeks taisin mainita että kevät on tullut. No viime viikonloppuna kun astuttiin yöllä ulos baarista, odotti epämieluisa yllätys: maassa oli lunta 5 senttiä! Huhtikuun puolivälissä.. ei hyvä. Mutta muuten on kyllä oikeesti kevät edenny täällä älyttömän nopeesti ja ollu sata kertaa miellyttävämpi ku Suomessa. Vieressä oleva järvi esimerkiks suli kokonaan tasan viikossa! Siis täysin jään peitosta avoveteen. Loskakelejä ei oo ollu ollenkaa, eikä vettä satanu missään vaiheessa. Viimeset pari viikkoa on käytännössä ollu auringonpaistetta ja lumet lähti todella nopeasti. Ottakaas Suomen sään jumalat vähän mallia.

Mutta sitten tärkeimpään asiaan: ÄITI, kun mä palaan Suomeen oisithan niin maailman paras äiti että siellä odottas NORMAALIA ja TERVEELLISTÄ ruokaa kotona?? Ja sitten kun mä tuun niin parempi olla olematta mitään suklaaröykkiöitä tai täytekakkuja tarjolla, joohan? :D Mä pistän nimittäin ruokailutottumukset aivan uuteen uskoon lähtien siitä hetkestä kun astun Suomen maaperälle. Tää on lupaus.

Nii sitä piti vielä kertomani, että mun uskomattoman hieno onni tekniikan kanssa sai jatkoa. Jostain ihmeestä mun läppäriin pääs livahtamaan virus viime viikolla. Sitä sitten korjailtiin ja lopputuloksena palautettiin tehdasasetukset. Kaikki tiedostot kyllä säily tallessa mikä oli tietty ihan mukava juttu. Mutta nyt tää kone haluaa päivittää itteään joka kerta ku on sammuttamassa ja välillä sammuu ihan yhtäkkiä itestään, joten ihan täysin pätevästi ei toimi. Mutta viruskesta pääsin kyllä onneks eroon.

Eip käi muuta tällä kertaa, mukavaa pääsiäistä sinne koto-Suomeen!

Loppu lähenee

Niin se vaan on että tänään on viimeiset luennot. Tuntuu todella oudolta, koska juurihan mä vasta tulin tänne. Kevät on menny todella nopeasti. No vielä on sentää pari viikkoa aikaa Reginassa ja sen jälkeen pari viikkoa itärannikolla. Ens viikolla on ohjelmassa yks tentti, samoin kuin seuraavalla viikolla. Sitä seuraavalla viikolla on vika tentti maanantaina ja lähtö tiistaina.

Nukkuminen on jostain syystä ollu tällä viikolla ihan uskomattoman hankalaa. Pari tuntia yössä ei oikeen riitä, ja nyt on vähän semmone olo. Toissapäivänä esimerkiks sain unta viideltä aamulla, kun luennot alko 8.30. Tänään  taas heräsin kuudelta ja ollu siitä lähtien hereillä. Nyt istun kahvilassa ja odotan luentojen alkamista.

Muuten tänne nyt ei mitään superihmeellistä kuulu, aika samaa rataa elämä menny viimeset pari viikkoa. Yks asia mikä täällä edelleen ärsyttää on sula mahdottomuus syödä terveellisesti. Nytkin olisin halunnu jotai normaalia aamupalaks, mutta vaikka kiersin kaikki putiikit läpi ei löytynyt. Mulla on nii turnonnu olo koko ajan ettei mitää järkeä. Oon suunnitellu jo monta viikkoa kuinka terveellistä elämää vietän  sitten ku palaan Suomeen. Aijai. Tavoitteena saada paino takas samaan missä se oli aikasemmin ja kumpu mahan kohalta pois. Pelkään vaan että elimistö on ehtiny tottumaan liikaa tähän jatkuvaan roskaruoan syömiseen että tehtävä voi olla vaikeempi mitä uskoiskaan. Saas nähä.

Kevätkin tekee jo tuloaan täällä, lämpötila on päivisin jo plussan puolella ja todella aurinkoisia päiviä ollu. Erittäin tervetullutta. On oikeesti aivan älytön ikävä kesää. No mutta, nyt rupeaa olemaan aika mennä luennolle, joten palaillaan asiaan!