Eilen oltiin kymmenen hengen kokoonpanolla käymässä kolmen vartin päässä pikkukaupungissa nimeltään Moose Jaw. Mä ajoin yhellä vuokra-autolla ja yks kanadalainen kaveri ajo omalla autollaan. Yritettiin vuokrata luistimia jotta kaikki ois päässy luistelemaan, mutta jostain käsittämättömästä syystä vuokraamossa oli tasan yhdet miesten kokoa olevat luistimet. Annoin ne suosiolla meksikolaiselle ja brasilialaiselle, itellä on ehkä tulevaisuudessa isompi mahis vielä joskus päästä luistelemaan kuin heillä. Tytöille sentään riitti kaikille halukkaille luistimia. Ihan hauskan näköstä touhua kyllä oli kun Etelä- ja Väli-Amerikkalaiset yritti pysyä pystyssä luistimilla… Käytiin myös keilaamassa. Keilaamassa? No kai sitä siksikin voi kutsua. Radat oli kyllä ihan normaalit, mutta pallo oli käsipallon kokoinen ja keiloja oli viisi. Että näin meillä Kanadassa keilataan. Mutta hauskaa oli silti! Lisäks käytiin paikallisessa kylpylässä, jossa oli lämmin allas joka jatkui ulos asti. Ulkona sitten näytin mallia kuinka kieritään uikkareissa lumessa. Aika ison joukon sain seuraamaan perässä. Ainoa ongelma oli että lumi oli päivän aikana ehtiny muuttua jääksi, joten ihan kaikista mukavin kokemus ei ollu. Itelle jäi muistoks jalanpohjaan reikä.
Ehkä odotetuin paikka oli kuitenkin tunnelimuseo. Ei ollut ihan sellainen mitä odotin, mutta hauska silti! Odotin nimittäin vähän enemmän historiallista museota, mutta kyseessä olikin enemmän näytelmätyyppinen ratkaisu. Moose Jaw oli siis yksi Al Caponen olinpaikoista aikoinaan, ja kaupungin alla menee tunneleita joita se käytti viinan trokaamiseen. Museon oppaat olivat pukeutuneet tunnelman mukaisesti gangsteriksi ja ravintolanpitäjiksi, ja he näyttelivät osansa hienosti. Me vieraatkin pääsimme osallistumaan näytökseen, me olimme ”lestinheittäjiä”, ja muun muassa jouduimme juoksemaan pakoon tuloitaistelua. Opas lähti edeltä juoksemaan tunneliin ja kaikki jäivät seisomaan paikoilleen ja miettimään pitäisköhän nyt seurata vai ei. Kymmenen sekunnin päästä opas tuli takas ja tuijotti meitä ihmeissään: ”Haven’t you guys ever been escaping a firefight before??” Johan tuli vieraihin liikettä naurunremakan säestämänä. Hauska ja elävä kierros oli kaikenkaikkiaan.
Kahteen kertaan käytiin myös syömässä todella isot mätöt. Aamulla lähettii kymmenen aikaan ja illal oltii takas 11 aikoihin. Melko väsyttävä päivä uimisineen kaikkineen, mutta oli kyllä aivan mainio päivä taas.
Mulla oli tänään aamulla myös toka mid-term exam. Ei menny kovin hyvin, mutta enpä mä siihen oikeestaan ollu lukenukkaan joten ei mikään ihme. Eka koe meni kyllä ihan mukavasti, mutta tää oli huomattavasti haastavampi. No mutta ootetaan nyt tuloksia kuitenkin. Nyt kun saa vielä pari assignmentia tehtyä niin voi hyvällä omallatunnolla lähteä perjantaina loman viettoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti