Road Trip

Eilen palattiin tosiaan puolenpaivan aikoihin reissusta. Olotila on vasyny mutta onnellinen. Todella antoisa reissue oli, mutta myos fyysisesti ja valilla vahan henkisestikin raskaskin reissue. Todella paljon autossa istumista ja roskaruokaa. Lyhyesti siis aikaa oli kymmenen paivaa, meita oli kymmenen tyyppia plus yks lisaa Vancouverissa. Kilsoja tuli mittariin reilut 4000, autossa istuttiin yli 50 tuntia. Kuskeja oli kummassakin autossa kaks, joten ihan hyvat ajokilsat tuli plakkariin. Reitti oli siis Regina-Kelowna-Vancouver-Banff (Rocky Mountains)-(Calgary-)Regina. Autoina oli Hyundai Sonata ja Ford Fusion. Mina ja Danyel Meksikosta ajettiin Sonataa (Sport Car) ja Jukka ja Aram Syyriasta ajo Fusionia (Cargo Van). Meidan autossa oli lisaks mukana Johanna, Mikhail Venajalta ja Lucia Costa Ricasta. Toisessa autossa oli Irene Espanjasta, Martha Meksikosta ja Cristina Kolumbiasta. Vancouverissa mukana oli lisaks viela Melissa Kanadasta. 

Kelowna

Lahettiin siis matkaan Reginasta viiden maissa illalla, tavoitteena olla seuraavana iltapaivana Kelowna-nimisessa pienessa paikassa lahella Vancouveria. Reittien ja aikataulujen suunnittelussa nojauduttiin melko pitkalti GoogleMapsiin, joka vielapa toimi melko hyvin. Kelownaan saavuttiin kuitenkin hieman etuajassa, paikallista aikaa jo kymmenen maissa. Paiva vietettiin Kelownassa ilman nukkumista, illalla sitten oli hostellilla kohtuullisen vasynytta porukkaa.

Melko janniakin hetkia ehdittiin elaa matkalla Kelownaan. Yhdessa kohdassa nimittain ajettiin luonnonpuistojen halki, ja toistasataa kilometria kului ilman ainoatakaan huoltoasemaa. Ei osattu ihan odottaa sita, ja niinpa Fusionista paaskin bensa kulumaan kohtuullisen vahiin. Auton ajotietokone naytti nimittain viimeiset kymmenen kilometria ennen huoltoasemaa, etta tankki on tyhja. Paastettiin aika syva huokaus siina vaiheessa kun kaarrettiin huoltsikan pihaan. 

Vancouver

Sunnuntaina karautettiin sitte Vancouveriin, jossa vietettii nelja yota. Paatettiin ottaa hieman pidempi reitti lyhimman sijaan, ja oli oikea paatos. Aivan huikeita jarvi-vuorimaisemia. Vancouverissa saatiin alle kolmellakympilla hotelli, josta tytoille ja pojille omat huoneistot varustettuna omalla suihkulla, vessalla, keittiolla ja merinakoalalla. Melko hyva diili siis. Vancouverissa vietettiin aika lahinna kiertelemalla kaupungilla ja syomalla hyvin. Moneen otteeseen syotiin huikeen hyvaa shawarmaa eli kotoisasti kebabbia. Sita kun ei muualta oo loytyny niin ai etta ku maistu hyvalle. Yks ilta vietettiin Cristinan kaverin luona ja Cristina teki meille kolumbialaista ruokaa. Aijai.

Puolet porukasta kavi tiistaina Seattlessa paivareissulla ja puolet porukasta lahti ennemmin lahella sijaitsevaan Whistlerin kansallispuistoon. Ite paadyin Whistleriin, koska oon Jenkeissa jo aika monta kaupunkia nahny eika Seattle sinansa tarjonnu mitaa uutta eika ihmeellista. Whistlerissa sen sijaan oli aivan huikeita maisemia, joten oli ehdottomasti kaymisen arvoinen. 

Banff (Rocky Mountains)

Viimeinen etappi matkalla oli Rockies ja siella Banff-niminen kyla. Matkaa Banffiin oli rapiat 13 tuntia, joista viimeisten neljan tunnin tiedettiin olevan aivan huikeeta maisemareittia. Se tarkoitti luonnollisesti sita, etta jos haluttiin vuoristomaisemissa jotain nahda, oli lahdettava melko aikaisin. Aamuviidelta siispa ulostauduimme hotellista ja lahdimme ajamaan. Ehdittiin kuin ehdiittiinkin vuorille ennen auringonlaskua ja jalleen kerran: kannatti. Oli aikaisen heraamisen arvoista. En tiia mika niissa vuorissa aina niin viehattaa, mutta on ne vaan mahtavia. Oi jospa Suomessakin…

Banff oli mielenkiintoinen pikkukyla vuorten keskella. Ajatuksena oli menna laskettelemaan ekana paivana, mutta saatiedotus lupas -31 astetta, joten haudattiin se ajatus. Sen sijaan mention Lake Louise –nimiseen paikkaan. Varmaan osasittekin jo arvata, mutta jalleen kerran melko upea paikka. Sielta loytyi myos jaalinnaa ja mahtavia jaaveistoksia jarven ja vuorten lisaksi.

Lauantaina sitten rohkeimmat viimein uskaltautuivat laskettelemaan, vaikka ulkona oli yli 20 astetta pakkasta varustettuna melko reippaalla tuulella. Itekin oisin halunnu todella paljon menna, koska rinteet oli aivan huikeita, en oo ikina ollu lahellekaan yhta pitkissa maissa. Mutta lopulta jouduin noyrtymaan ja unohtamaan laskettelun, koska totesin ilman yksinkertaisesti olevan liian kylma minulle. Paatosta helpotti hieman hinta, joka ois ollu noin 120 dollaria eli melkeen sata euroa.

Sen sijaan loppuporukalla otettiin gondola-hissi ja mentiin ihastelemaan maisemia viereisen vuoren huipulle. Hissilta viela kaveltiin hieman ylemmas, ja oli kylla aivan armottoman kylma. Just sai kuvat otettua vapinaltaan. Mutta maisemat oli upeat, ehka hienoimmat koko reissulla. 

Calgary

Paluumatkalla poikettiin viela nopeasti Calgaryssa, ja kaytiin paikallisessa nasinneulassa. Mika tassa tornissa oli erityisen hienoa, oli lasinen lattia. Eli kaytannossa pystyit seisomaan parinsadan metrin korkeudessa ja katsomaan suoraan alaspain katutasolle. Kylla siina heikompaa hirvittais. Ite oon vissiin paasemassa koko ajan enemman ja enemman eroon pienesta korkean paikan kammostani, koska ei ees tuntunu pahalta. 

Regina

Puolenyon aikoihin tosiaan palattiin takas Reginaan. Taa paiva on menny melko lailla keratessa voimia. Yhella demolla jaksoin kayda ja pyykit oon pessy. Mutta pienta koontia reissusta. Maisemat. Huikeat. Regina siis sijaitsee Saskatchewanissa, joka on kaytannossa taysin tasaista ja latteaa. Ihmisia taalla ei juuri ole, ja maastossa ei korkeuseroja ole kaytannossa ollenkaan. Seuraava provinnsi lanteen pain on Alberta, jossa mm. Calgary ja Rocky Mountains sijaitsevat. Siella siis rupeaa olemaan jo vahan isompiakin nyppyloita. Lantisin osavaltio on British Columbia, jossa Vancouver sijaitsee. Siellakin on Reginaan verrattuna paljon enemman nahtavaa, luonnonpuistoja ja vuoria. Itaan pain mentaessa Manitobassa ei paljoa nahtavaa taida olla, mutta sitten Ontariosta ja Quebecista loytyy mm. Toronto, Ottawa, Montreal, Quebec ja Niagaran putoukset. Joku voisi siis kysya, miksi ihmeessa valitsin vaihtopaikakseni juuri Reginan, pikku kylapahaisen keskella ei mitaan. Ja on moni kysynytkin. Enka ihan taysin osaa vastata. Mutta sen osaan sanoa jo nyt, etta en oo kylla katunut paatosta hetkeakaan. Huikeen hauskaa ollu, ja itse asiassa mulla onkin enaa alle puolet vaihtoajasta jaljella! Aika menee ehottomasti liian nopeasti taalla..

Kerattiin Danyelin kanssa etukateen kaikilta reissaajilta 520 dollaria yhteiseen kassaan, josta maksoimme koko reissun majoitukset, autojen vuokrat, kilometrikorvaukset ja bensakulut. Summa perustui siis taysin meidan arvioihin, paljonko rahaa tulee kymmenessa paivassa kulumaan. Eilen sitten yolla laskettiin, paljonko todellisuudessa rahaa oli mennyt. Summa oli 519 dollaria. Sanoisinpa siis jopa, etta melko hyvin arvioitu!

Nyt pitaa yrittaa ottaa itseansa niskasta kiinni ja palata jalleen arkeen. Saas nahda miten onnistuu. Taa paiva meni ainakin taysin palautuessa. Lisaan kuvia reissusta kunhan paasen oman koneen aareen!